19th Floor of the Attenborough Tower

16.1.2009
University of Leicester

Yö meni oikeastaan aika mukavasti. Britit lopettivat meluamisen melko tarkkaan puoleltaöin ja minäkin päätin mennä nukkumaan. Aamulla kävin ensimmäistä kertaa syömässä Cateringissa: Juurikin sellainen brittiläinen aamupala kuin voi odottaa, mutta itse ainakin kelpuutan lämpimän ruuan aamulla.

Bussipysäkillä tapasin Peterin ja Justinin, jotka asuvat eri "Hall":eilla kuin minä. Opiskelijakylä on nimeltään Oadby Village, joka koostuu eri rakennusryhmistä. Vaihtarit on ilmeisesti ripoteltu pitkin asuntoja. Suuntasimme yhtä matkaa luentosaliin, jossa aamupäivä kului aika rutiininomaisesti. Ilmeisesti luentojen tarkoituksena oli kertoa vieraista kulttuureista tuleville että Britanniassa on turvallista ja mitä tehdä kun sairastuu tai jotain muuta odottamatonta tapahtuu.

Valopilkku oli ehdottomasti paikallinen poliisipartio, joka jakoi meille infopaketin ja piti varsin piristävän esityksen. Tiedän kyllä että stereotypia Brittipoliisesta on iloinen pullea "John" jossain kadunkulmassa säätämässä heijastinliivejään; mutta luennonpitäjä oli kyllä tuon stereotypian ilmentymä. Kaikenlisäksi poliisisetä olisi voinut vaikka pitää esityksen lasten synttäreillä: Hän aloitti ottamalla laukustaan sireenin ja aurinkolasit, powerpointtia siivitti kasa poliisielokuvien tunnareita ja surkeita netistä poimittuja .gif:ejä, joka slidessä ainakin 10 liikkuvaa tai välkkyvää kuvaa. Sedän kassista ilmestyi joka slideen erilaista hauskuutusroinaa; nukkeja, tyhmiä hattuja, pillejä ja erilaista krääsää. Vaikea kuvitella että suomessa poliisi koittaisi tarkoituksellisesti luoda itsestään "hauskaa" kuvaa. Lopuksi kaikki saivat kokeilla poliisin kypärää, parivaljakkona edellämainitulla Poliisilla oli parrakas ja turbaanipäinen (Ilm poliisivoimilla on koppalakin ja kypärän lisäksi poliisiturbaani) intialainen joka säesti esitystä tanssimalla musiikin tahtiin. Ilmeistä päätellen poliisipartion käytös oli vähintäänkin shokki kauempaa tuleville, mutta ainakin viesti tuli selväksi: Britanniassa poliisia ei tarvitse pelätä.

Iltapäivällä suuntasin oman osastoni toimitiloihin: Department of Criminology sijaitsee n, kilometrin varsinaisen yliopistojen ulkopuolella, melkein kaupungin keskustassa. Osastolla osattiin odottaa minua ja sain heti käteeni opintoja koskevan oppaan, aikataulut ja kaikki tarvittavat paperit, sekä lomakkeen kulkukortin noutamiseen. Samalla selvisi että olen laitoksen ainut ulkomaalainen, mutta tämä sopii minulle oikeastaan ihan hyvin, olen tähänkin asti ollut tekemisissä lähinnä englantia äidinkielekseen puhuvien kanssa. Sain rekisteröitymisen valmiiksi iltapäivällä ja Peterin kanssa aikatauluja tutkiessamme totesimme että meillä on enemmän tai vähemmän 9 päivää aikaa tehdä mitä haluamme. (useimmat vaihtarit taistelevat vielä ensiviikolla rekisteröitymisen kanssa) Etsimme Justinin joka hänkin lopulta sai rekisteröitymisensä melkein valmiiksi.

Justinin piti vielä käydä Attenborough Towerissa joka on Leicesterin korkein rakennus. Yllätykseksemme alakerrassa oli normaalien hissien lisäksi "avohissi", sellainen kuin eduskuntatalossa: Pienet laatikot kulkevat kerrosten välillä pysähtymättä. Justin ja Peter eivät olleet koskaan edes kuullet moisesta ja nauroimme koko matkan ylös; laatikoihin sisään ja niistä ulos astuminen on yllättävän vaikeaa :D
Justin jäi 13. kerrokseen säätämään lomakkeiden kanssa, kun minä ja Peter lähdimme ylös ottamaan valokuvia. Olimme 18. kerroksen kohdalla kun tajusimme että emme tiedä montako kerrosta rakennuksessa on: hissi jatkoi liikettään ylöspäin, mutta yläpuolella näkyi vain pimeää. Minä enemmän tai vähemmän panikoin ja hyppäsin kyydistä kun hissi oli puolessa välissä kerrosta. Peter huusi jotain muttei ehtiny ulos hissistä. Emme olleet tulleet ajatelleeksi miten hissi toimii. Totesin yksin 18. kerroksessa seisoessani että tuskin EDES brittiläinen hissi voi olla niin tyhmästi suunniteltu että hissilaatikot katoavat tyhjyyteen: joten hyppäsin seuraavaan laatikkoon ja päätin kuolla urheasti uuden ystäväni rinnalla.

Hissi kolisi pimeyteen ja alkoi kääntyä vaaka-liikkeeseen, hetken kolistuaan se lähti alaspäin. Tämä on tietysti ainut looginen tapa saada kyseisenlainen hissi toimimaan, mutta pelottavaa se oli silti. Peter oli samaan aikaan tullut takaisin 18. kerrokseen ja totesi silmät seisoen: "Shit, that was scary!". Nauroimme jutulle niin paljon että kerroksen huoltomies tuli ja sanoi ettemme saa leikkiä hissillä. Tämä ei menoa hillinnyt. Jatkoimme takaisin 13. kerrokseen jossa Justin jo odotti meitä. Kerroimme hänelle naama tiukkana että 19. kerroksessa on upea näköalatasanne ja pyysimme että hän menee edeltä ja kerroimme tulevamme seuraavalla perässä! (huoltomies sanoi ettei hississä saa olla kuin 2 kerralla) Justin nieli koko jutun ja lähti ylös kameraansa säätäen. Hetken odotettuamme hän palasi laskeutuvalla kopilla ja nauraen: "What the fuck?! I though I'm going to die there!"
Lähtiessämme rakennuksesta molemmat totesivat Euroopan olevan hauskin paikka missä he ovat koskaan olleet. :D

Mietimme mitä tehdä lauantaina koska meillä ei ole koulua; kävelimme International Officeen kysymään läheisistä nähtävyyksistä ja iloksemme kuulimme että aamulla lähtee oppilaskunnan oma bussi Lontooseen ja palaa illalla, hinta 14£ (Oma bussini Heathrowsta maksoi 35£ yhteen suuntaan). Päätös ei ollut vaikea. Seuraan liittyi pari Jenkkiä ja sovimme tapaavamme huomenna aamulla bussipysäkillä.

Meidän piti tänään lähteä juhlimaan, mutta päätimmekin levätä aamua varten. Kävin vielä syömässä ja istuin korealaisten kanssa samaan pöytään (Eivät täsmälleen samat kuin ne joista aiemmin puhuin), heidän kanssaan on helppo löytää yhteistä juttua: Korea ja Suomi ovat monessa asiassa samanlaisia. Miesten kanssa voi puhua armeijakokemuksista ja tytöille Suomi ja Lumi ovat ihmemaa. Xylitol ja joku mainos jossa suomalainen äijä sanoo "Fiba Fiba" eli "Hyvä Hyvä" ovat kuulemma kova juttu koreassa. :)

Illan istuskelin omassa huoneessa ja menin välillä juttelemaan ulos kun kuulin tuttuja ääniä: aika menee nopeasti koneen ääressä, facebookissa ja mesessä riittää juttuseuraa, joskin samoja juttuja tulee kerrottua monta kertaa illassa. Nyt nukkumaan, huomenna Lontooseen!

Kartta Leicesteristä: (en pysty lisäämään kuvaa, johon olisin saanut merkittyä paikat) http://www.le.ac.uk/portals/maps/leicester.html

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti