Visitors in Leicester!

15.2.2009
Quality City Hotel

Hyvät yöunet katkesivat n. klo 3 yöllä. Kuulin varsin outoa melua eteisestä ja sattumanvaraisen metelin muuttuessa saksankieliseksi huudoksi vaivauduin nousemaan ja kurkkaamaan eteiseen: Saksalainen vaihtari Florien (mielestäni yhä tytön nimi) seisoi portaissa ja huusi itsekseen. Olen kyllä tottunut tämän kaverin outoon käytökseen enkä missään vaiheessa ole pitänyt koko tyypistä, mutta rupesi kyllä vähän keittämään. Käskin tämän olla hiljaa ja mennä nukkumaan, kun ei huudollekkaan mitään selitystä löytynyt. Sekaisin kuin seinäkello.
Hetken hiljaisuuden jälkeen jokseenkin sama melu jatkui ja nousin uudestaan, tällä kertaa myös Shane oli tullut huoneestaan, joka on seuraavaksi lähimpänä aulaa. Saksalainen otti nyrkkeilymatsia uunimme kanssa. Siis kirjaimellisesti hakkasin nyrkein uuniamme ja huusi jotain. On tainnut pojalle muukin kuin höpöheinä tai viina maistua. Jos kyse olisi yhtään isompikokoisesta kaverista (Florien on aika puolikas) niin olisi voinut vähän säväyttää, mutta nyt menimme Shanen kanssa väliin ja käskimme saksalaisen huoneeseensa häpeämään. Ihme kyllä tämä tuntui olevan kovin pahoillaan käytöksestään ja todellakin meni nukkumaan.

Hämärää.

Heräsin taas vasta brunssille, ja syötyäni lähdin keskustaan. Kävin nopeasti tsekkaamssa missä Quality City hotel on, ja kävelin sieltä St. Margaret bussiasemalle. Ajoitus oli ilmeisen hyvä, koska bussien numeroita tutkiessani Emma juoksi jostain halaamaan! Isä, Katri, Emma ja Aino olivat juuri tulleet Heathrown kentältä bussilla, ja alkumatka oli mennyt ilmeisen hyvin vaikka lento olikin vähän myöhässä. Aino (Isän ja tämän vaimon Katrin vauva) osoittautui varsin hyväksi reissaajaksi ikäänsä nähden ja jaksoi kyllä ihailtavasti pitkätkin matkat.

Koska etäisyys asemalta hotellille ei ollut kuin vähän toista kilometriä ja matkatavaraakaan ei ollut hirveästi, päätimme kävellä keskustan läpi. Kaikki tuntuivat pitävän ainakin siitä siivusta Leicesteriä, jonka ehdimme nähdä (myös Aino hiljaisella myöntymyksellään) hotellille kulkiessammme. Quality City hotel oli varsin mukavan oloinen paikka hintaansa nähden: kolmio jossa 2 vessaa, keittiö jne...Näytti sellaiselta paikalta jossa olisi voinut viettää pidempiäkin aikoja. Hotellila puolet vieraiden matkatavarasta osoittautui tuliaisiksi! Karkkia, kirjoja, lonkeroa ja Emman tuomat julisteet, sekä Nooralta varsinainen yllätyskassi, jossa lisää suomalaisuutta ja kuvat Oonasta ja Pyrystä! Kiitos! Huone näyttää nyt paljon paremmalta kuin viime viikolla!

Aikaeron ja matkan takia kaikki olivat vähän väsyneitä, mutta lähdimme vielä syömään keskustaan. Koitimme metsästää aamupalaa keskustan 24/7 pikkukaupoista, mutta ilm. puolalaisten omistuksessa olevat kaupat olivat valikoimaltaan sen verran huonoja että aamupalan hankkiminen jäi aamulle. Ruokapaikat olivat sunnuntai-iltana yllättävän täynnä, mutta saimme pöydän Nandosista. Aika perus edullinen paikka, mutta ruoka oli kyllä hyvää! Olipas mukavaa taas puhua suomea pitkästä aikaa. Palailimme vielä hotellille, mutta lähdin melko pian takaisin keskustaan, koska jouduin vielä palaamaan bussilla Oadbyyn, ja maanantaina on klo. 9 aamuni...Lupasin tulevani hotellille aamupäivällä ja toivotin kaikille hyvät yöt.