Fitna and Friday 13th

13.2.2009

PERJANTAI; my bitch day.
Aamulla kipitin taas hyvissä ajoin Hate Crime tunnille, aamupala jäi taas välistä, mutta paikkasin sen ostamalla kampukselta "Aamupalaleivän"; Munaa, pekonia ja makkaraa lämpimän sämpylän sisällä. Kompaktia.
Viharikosten aiheena oli uskontoja vastaan suuntautunut viha. Ennen tunnin aloitusta kaikille jaettiin kaavake, jossa oli lueteltu britannian pääuskonnot; Kristityt, Muslimit, Hindut, Juutalaiset, Ei-uskovaiset, jne. Ja kaikkien piti parhaansa mukaan arvioida näiden prosenttiosuutta koko väestöstä. Oma paperini jäi jokseenkin tyhjäksi, mutta oli mielenkiintoista katsoa vierestä brittien arviointia omasta maastaan. Arvio meni kuten lehtori oli arvannutkin; Muslimien osuudeksi arvioitiin 20-40%, ja luokka hiljeni kun Chakraborti paljasti todellisen luvun; 2,8% britannian väestöstä on muslimeja. Häviävän vähän näiden saamaan huomioon nähden. Tästä tietysti heräsi sama kysymys kuin mikä tällä hetkellä riivaa koko Eurooppaa; miksi muslimit erottuvat niin selkeästi valtaväestöstä, ja tulisiko nämä pakko-integroida valtakulttuuriin.
***
Terveisiä vaan suomeen: Thorsin uusi ja surkea ulkomaalaislaki meni (menee.) odotetusti läpi eduskunnassa, joskin ilokseni myös vastalauseita esitettiin. 10 lisävuotta kontrolloimatonta ja kasvavaa maahanmuuttoa niin meillä tullaan puhumaan aivan samoista aiheista.
***
Totesin että toistaiseksi nämä asiat eivät juurikaan Suomea hetkauta; vai onko joku kuullut että täällä joku joutuisi rikoksen uhriksi koska on muslimi? Musta saattaa kyllä saada kuulla ulkomuodostaan, mutta tuskin uskonnostaan.
Puheeksi nousi Geert Wildersin lyhytelokuva "Fitna" (joku voi ehkä tietää mistä puhutaan). Hollantilaista Wildersiä ei viimeviikolla päästetty Iso-Britanniaan vedoten yleiseen turvallisuuteen; Fitna-filmin julkaisemisen myötä Wilders on saanut tappotuomion muslimimaailmalta. Elokuvan pääpointtina on 9.11 ja 7/7 (Lontoon bussipommit) sekä Madridin junaiskujen liittäminen Radikaalin Islamin nousuun Euroopassa ja Maailmassa ylipäätään. Fitna tuomitsee Koraanin ja Islamin väkivaltaa ja anti-semitismiä lietsovina. Yllätyksekseni olin ainut henkilö koko luokassa (tohtoreiden lisäksi), joka kyseisen filmipätkän oli nähnyt. Niinpä luokassa järjestettiin äänestys siitä pitäisikö filmi näyttää vai ei; kaikki halusivat sen nähdä (tai ainakaan kukaan ei äännestänyt vastaan) ja niinpä käytimme viimeisen tunnin katsomalla kiistellyn pätkän ja keskustelemalla siitä. Mielipiteitä oli varmasti yhtä paljon kuin katsojiakin, mutta taisin vähemmistön joukossa sanoessani että mielestäni on hyvä että kyseinen filmi on tehty. Vetosin juuri edellisellä tunnilla käymäämme keskusteluun Britanniassa toimivista "Hate Clerics":eistä, jotka puolestaan lietsovat vastaavaa vihaa kristinuskoa kohtaan.

Pääpointtini: Sananvapaus on uskontoja arvokkaampi, ja keskustelussa tarvitaan molemmat ääripäät, jotta voidaan löytää se "oikea" keskitie. Samassa yhteydessä puolustin myös Tanskalaislehtien oikeutta julkaista "Mohammed pilakuvat", jotka 2005-2006 aiheuttivat pahennusta Muslimimaailmassa ja johtivat tanskalaisten tuotteiden boikottiin.

Jos näistä kuvista löytää syyn kuolemantuomiolle, lippujen polttamiselle tai tietyn kansallisuuden tuotteiden boikotoinnille niin antaa mennä vaan. Seuraavaa numeroa odotellessa voi katsoa vaikka Monty Pythonin "Life of Brian"in ja kysyä miksei vatikaani aikoinaan julistanut brittikoomikoita kirkonkiroukseen.

Pahoittelut taas politikoinnista, mutta kyseiset aiheet liittyvät oleellisesti täällä opiskeluuni.

Youth Crime meni taas tapansa mukaan melkoisen paljon rauhallisemmin (tylsemmin.), aiheena oli nuorisorikollisuuden teoria, kysymyksenä mistä nuorisorikollisuus johtuu? Kuten yleensä sosiologiaa tai psykologiaa opiskellessani teki taas mieli sanoa; No shit Sherlock? No, kai itsestäänselvyyksiä on hyvä sanoa joskus ääneen, mutta tarviiko siitä todella kirjoittaa kirja että "Jos lapsi kasvaa huonoissa oloissa on SUUREMPI todennäköisyys että hänestä SAATTAA tulla nuorisorikollinen" tai "Lapset joilla ei ole rahaa ruokaan varastavat ruokaa." Ainakin teoria on nyt läpikäyty, ja lehtori lupaili että ensi tunnilla olisi jotain mielenkiintoisempaa. Bussipysäkiltä soitin vielä Isälle ja varmistin että kaikki matkaa koskeva on kunnossa ja hahmottelimme vähän mitä voisimme Leicesterissä tehdä su-ti.

Peter ja korealaiset olivat varanneet leffaliput, he menivät katsomaan elokuvan "Friday 13th", mikä mielestäni oli sen verran hyvä vitsi tänä perjantaina, että jos elokuva olisi kiinnostanut vähääkään niin olisin mennyt mukaan.

Ruokailun jälkeen Britti-John koputti oveeni ja pyysi mukaan B-Bariin johon he olivat menossa ottamaan pari Johnin synttärien kunniaksi (olin eilen kirjoittanut nimeni Johnin korttiin, joten tiesin kyllä synttäreistä) ja lähdin tietysti mukaan. Istuimme isoimmassa pöydässä pari tuntia, kaikki tarjosivat vuorollaan Johnille juotavaa (vaikka tämä ei sitä todellakaan tahtonut) ja jossain välissä Zach haki piilostaan ison kakun kynttilöineen. Valtaosa porukasta lähti B-barista jatkoille kaupunkiin, mutta minä palasin huoneeseeni (Melko tylsää, eikö?). Hengailin vielä aikani Amerikan-Johnin huoneessa, josta on tullut jonkunlainen kantapaikkani. Aussi Chrystal ja Jenkki-Megan ovat aina sielä, ja nuo kolme + Amerikkalainen Chris ovat Aaronin ja Zachin lisäksi mukavimmat tyypit joita täältä löytää.