14.2.2009
Block 6
Heräsin taas vasta brunssille, joka mielestäni on juuri ja juuri kohtuulliseen aikaan järjestetty aamupala! Olin ajatellut meneväni salille, mutta eilen illalla kuulin Chris:iltä seuraavaa:
Chris aloitti salitreenin viime viikolla, ja kopioi minun tapaani rei'ityksen omaan korttiinsa. Eilen he olivat menneet taas normaalisti mukaan salille, mutta kesken treenin yksi työntekijöistä oli tullut Chrisin kortin kanssa kysymään onko se hänen korttinsa. Chris tietysti myönsi, ja saliohjaaja pyysi hänet mukaansa tiskille. "Milloin olet ottanut esittelykierroksen?" Tähän Chris: "Viime tiistaina." "Et ole." "En niin."...ja pihalle salilta, kuulemma aika jäätävä keskustelu :D
Paljon pahaa pienestä asiasta, oli kuulemma ollut vähän kylmä tunnelma kun olivat kysyneet mistä rei'itys korttiin oli tullut ja Chris oli tajunnut jääneensä kiinni ja myöntänyt itse tehneensä sen. Pelkään vähän samaa kohtaloa, joten varmistelen selustaani käymällä introductionin yliopiston salilla (jossa minua ei vielä tunneta) ensi viikolla. Enää koko homma ei oikeastaan edes ketuta, lähinnä naurattaa. Peribrittiläinen byrokratia.
Niinpä vetäisin jalkaani uudet lenkkarit ja lähdin vuoden tauon jälkeen lenkille! Jaksoin juosta n. 20 min, jonka jälkeen kävelin nöyränä poikana kotiin. Massaa salitreenin (ja kaljan) myötä on tullut sen verran, että jalat eivät enää pitkälle kanna :P
Suihkun jälkeen keräilin itseäni sekä fyysisesti että henkisesti, ja lopulta soitin peterille, joka oli soittanut minulle ollessani lenkillä. Hän, korealaiset ja Justin olivat lähteneet keskustaan syömään, ja pyysivät minuakin sinne, mutta en enää jaksanut lähteä huoneestani.
Ironista kyllä vietin ystävänpäivää jokseenkin yksin. Koko Blokkikin oli hiljentynyt ihmisten lähtiessä kotiin. Pari brittiä kyllä pyysivät mukaan baariin, mutta jäin mielummin facebookkiin juttelemaan suomen-ystävien kanssa. Noorallekkin tuli lähetettyä onnittelut!
Aikaisin nukkumaan, huomenna tulee vieraita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti